Puun ja kuoren välissä

Kirsi Heikkinen

140521 kuva
Mikä tiedetoimittaja on, kysyi tiedotusopin graduntekijä minulta.
Pisti miettimään.
Joidenkin mielestä tiedetoimittaja on – tai hänen pitäisi olla – tieteen vahtikoira, niin kuin normitoimittaja on vallan vahtikoira.
Minusta tiedetoimittaja on ensisijaisesti tiedon välittäjä. Ja koska hän välittää tietoa, hän välittää tiedosta. Hän on tiedon vahtikoira.
Siinä missä yleistoimittaja voi toistaa, mitä joku sanoo, tiedetoimittajan pitää ottaa selvää, ovatko sanat silkkoa sisältä. Se onnistuu vain pureutumalla terrierinä tutkimuksiin. Olemalla uskomatta mitään tai ketään ilman näyttöä. Olemalla lähdekriitikko.
Toden kaivelu on pirullista. Etenkin, jos ei ole itse koskaan työkseen hengittänyt tutkimuslaitoksen ilmaa. Millainen näyttö painaa tarpeeksi?
Puntarointi on hikistä, mutta pakollista. Palkitsevaakin, vaikka aivot ovatkin lähdemateriaalin kuokkimisesta rakoilla.
Tiedetoimittajalle ei riitä ”mitä”, vaan hän haluaa tietää ”miksi” – ja kertoa sen myös kanssapallontallaajilleen.
Joutuu hän tulkiksikin. Puhumaan kielellä, jota (lähes) jokainen voi ymmärtää. Ja jaksaa seurata. Tieto valuu viemäriin, jos lukija/kuulija/katsoja tylsistyy jo ensi lauseista.
”Vaikeinta tiedetoimittamisessa on onnistua yksinkertaistamaan niin paljon kuin mahdollista mutta ei enempää”, muotoili suomalainen kollegani.
Samat pulmat hiertävät täällä Maan toisella puolella. Mikä on haasteellista tiedetoimittajalle Uudessa-Seelannissa, Science Media Centre uteli taannoin kiwikollegoilta.
“Kertoa vetovoimaisia juttuja monimutkaisesta tieteestä”, vastasi Alison Ballance Radio New Zealandista.
”Mutkikkaan informaation tekeminen ymmärrettäväksi yleisölle ja silti pysyä uskollisena tieteelle”, sanoi One Newsin Will Hine.
”Yksinkertaistaa tieteellistä tutkimusta ja analyysiä helposti sulatettavaksi ja houkuttelevaksi jutuksi ja samalla säilyttää täsmällisyyden”, totesi Jamie Morton New Zealand Heraldista.
Tiedetoimittaja on puun ja kuoren välissä, koska hän ei saa oikoa faktoja vääriksi, mutta hänen pitää suoristaa niitä niin, että ne menevät perille tieteen termejä tuntemattomallekin.
Tiedetoimittaja on nila*, kiteytin lopulta graduntekijälle.
Mitä sinä olisit vastannut?
*Nila on johtosolukosta koostuva solukko, joka kuljettaa yhteyttämistuotteita lehdistä muualle kasviin. (Lähteet: Wikipedia ja Solunetti)
 

Lue myös:

Viheliäisten ongelmien viidakko

Viheliäisten ongelmien viidakko

  Jos puheeksi tulevat elämäntapamme kestävyyshaasteet, lähes joka seurueessa alan tuntea itseni jonkinlaiseksi maailmanlopun saarnaajaksi. Kun yrittää selittää haasteiden mittasuhteita ja monimutkaisuutta suhteessa teknologioiden mahdollisuuksiin ja asioiden...

Muutama ajatus pelosta

Muutama ajatus pelosta

Euroopan reunalla käydään sotaa. Sota herättää meissä monenlaisia pelkoja: Onko Venäjän listalla kenties seuraavana jokin toinen maa, Moldova tai Baltian maat, jopa Suomi? Pääseekö Eurooppa kunnialla energiakriisistä talven yli? Selviydymmekö sodan aiheuttamasta...

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...