Ylkkäri vai pääsykoe?

Juha Herkman

Määräajoin julkisuudessa keskustellaan, pitäisikö korkeakoulujen pääsykokeet lakkauttaa ja opiskelijat ottaa sisään pelkän ylioppilaskirjoituksen perusteella. Nykyinen S.O.S.-hallitus jatkaa linjaa, jossa ylioppilaskoevalinta asetetaan pääsykokeen edelle. Se on virhe.
Politiikkaa perustellaan sillä, että suosittuihin aineisiin voi joutua hakemaan monta kertaa ennen kuin pääsee opiskelemaan. Seurauksena voi olla välivuosia ja tyhjäkäyntiä. Opiskelemaan pitäisi päästä heti lukion jälkeen, jottei syrjäydy tai käytä turhaan yhteiskunnan tukia. Pääsykokeiden järjestäminen vie aikaa ja kuluttaa korkeakoulujen voimavaroja. Lukio päättyy YO-kokeeseen. Pääsykoe heti sen perään rasittaa opiskelijoita, luo ikään kuin tuplakoejärjestelmän ja asettaa etusijalle ne, joilla on mahdollisuus harjoitella kalliiden preppauskurssien avulla.
Harva teini kuitenkaan tietää lukiosta päästyään, mitä haluaa oikeasti elämässään tehdä. Välivuosi voi olla joillekin nuorille todella tarpeen. Työnteko, matkustelu ja harrastukset auttavat löytämään tulevia polkuja. Opiskelijoiden työkokemus ei ole pelkkä valmistumisen hidaste, vaan se voi edistää tulevan työpaikan saantia. Pääsykoekirjoihin tutustuminen helpottaa alan valintaa. Pääsykoe mittaa alakohtaista tietoa ja opiskelumotivaatiota. On kansantaloudellisesti kestämätöntä, jos ihmiset hakeutuvat opiskelemaan aloja, jotka eivät heitä innosta. Opiskelupaikan vaihtaminen parin vuoden välein ei ole järkevää.
Tuplakokeet loppuvat, kun YO-kokeesta luovutaan. Lukio ei nykymuodossaan valmista elämää vaan YO-koetta varten. Ei ole kenenkään etu, että kolme neljä vuotta keskitytään neuroottisesti yhteen kokeeseen, joka määrää loppuelämän suunnan. Päättötodistus kertoo luotettavammin lukion opintomenestyksestä. Riippumaton pääsykoe tasoittaa koulujen arvosteluerot ja antaa mahdollisuuden niille, joille opinnot eivät vielä lukiossa maistuneet. Pääsykokeita voi kehittää niin, että ne mittaavat soveltamista ja itsenäistä ajattelua pikemmin kuin ulkoa pänttäämistä. Suorin tie ei aina ole paras tai edes nopein reitti perille.

Lue myös:

Sanat ja teot

Sanat ja teot

”Koulutuspolitiikka on aina ollut enemmän sanoja kuin tekoja”, puuskahti eräs kokenut rehtori. Tutkijana sanoisin asian niin, että koulutuspoliittisia päätöksiä ohjaavat abstraktit periaatteet, mutta käytännön koulutyö on konkreettista arjen hallintaa, josta ylevät...

Monen sortin denialisteja

Monen sortin denialisteja

Ilmastonmuutosta ei ole. Rokotteet ovat turhia. Vladimir Putin on hieno mies. Tiedän suomalaisia, jotka allekirjoittavat kaikki nämä shokeeraavat väitteet. Yksi taitaa istua eduskunnassakin. Denialismi on aikamme sairaus. On kanssaihmisiä, jotka saavat suurta...

Sotatieteiden maisteri

Sotatieteiden maisteri

Venäjän brutaali hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut näkyviin informaatiosodan eri muotoja ja myös natsi- ja kommunistihallintojen historiasta tutun totalitaristisen propagandakoneiston Venäjällä. Tiedettä ja tieteelliseksi tiedoksi naamioitua informaatiota käytetään...

Kuvapankit lavastavat tarinoita

Kuvapankit lavastavat tarinoita

Soittaako kelloa: miljöö josta ei saa otetta? Tekopirteä henkilö osoittamassa kynällä kattoa? Vanhempi mies jammailemassa jäykähkösti kuulokkeet korvilla? Tällöin olet todennäköisesti nähnyt kuvapankista poimitun kuvan. Ei päivää ilman kuvapankkikuvaa. Niitä on...