Ylkkäri vai pääsykoe?

Juha Herkman

Määräajoin julkisuudessa keskustellaan, pitäisikö korkeakoulujen pääsykokeet lakkauttaa ja opiskelijat ottaa sisään pelkän ylioppilaskirjoituksen perusteella. Nykyinen S.O.S.-hallitus jatkaa linjaa, jossa ylioppilaskoevalinta asetetaan pääsykokeen edelle. Se on virhe.
Politiikkaa perustellaan sillä, että suosittuihin aineisiin voi joutua hakemaan monta kertaa ennen kuin pääsee opiskelemaan. Seurauksena voi olla välivuosia ja tyhjäkäyntiä. Opiskelemaan pitäisi päästä heti lukion jälkeen, jottei syrjäydy tai käytä turhaan yhteiskunnan tukia. Pääsykokeiden järjestäminen vie aikaa ja kuluttaa korkeakoulujen voimavaroja. Lukio päättyy YO-kokeeseen. Pääsykoe heti sen perään rasittaa opiskelijoita, luo ikään kuin tuplakoejärjestelmän ja asettaa etusijalle ne, joilla on mahdollisuus harjoitella kalliiden preppauskurssien avulla.
Harva teini kuitenkaan tietää lukiosta päästyään, mitä haluaa oikeasti elämässään tehdä. Välivuosi voi olla joillekin nuorille todella tarpeen. Työnteko, matkustelu ja harrastukset auttavat löytämään tulevia polkuja. Opiskelijoiden työkokemus ei ole pelkkä valmistumisen hidaste, vaan se voi edistää tulevan työpaikan saantia. Pääsykoekirjoihin tutustuminen helpottaa alan valintaa. Pääsykoe mittaa alakohtaista tietoa ja opiskelumotivaatiota. On kansantaloudellisesti kestämätöntä, jos ihmiset hakeutuvat opiskelemaan aloja, jotka eivät heitä innosta. Opiskelupaikan vaihtaminen parin vuoden välein ei ole järkevää.
Tuplakokeet loppuvat, kun YO-kokeesta luovutaan. Lukio ei nykymuodossaan valmista elämää vaan YO-koetta varten. Ei ole kenenkään etu, että kolme neljä vuotta keskitytään neuroottisesti yhteen kokeeseen, joka määrää loppuelämän suunnan. Päättötodistus kertoo luotettavammin lukion opintomenestyksestä. Riippumaton pääsykoe tasoittaa koulujen arvosteluerot ja antaa mahdollisuuden niille, joille opinnot eivät vielä lukiossa maistuneet. Pääsykokeita voi kehittää niin, että ne mittaavat soveltamista ja itsenäistä ajattelua pikemmin kuin ulkoa pänttäämistä. Suorin tie ei aina ole paras tai edes nopein reitti perille.

Lue myös:

Hauskuuden kuolema

Hauskuuden kuolema

Jääkiekon MM-kisat päättyivät juuri Prahassa. Pelaajat kertoivat nauttineensa hikoilusta ja kaikkensa antamisesta kentällä eivätkä suinkaan Prahan oluttarjonnasta. Vasta putoamiseen ja pettymykseen päättynyt puolivälierä kirvoitti kommentteja oluttölkkien avaamisesta....

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

Kuuluuko fiktio tiedejournalismiin?

  Fiktiivisten ainesten käytöstä journalismissa on käyty kiivasta keskustelua tänä keväänä toimittaja Matti Kuuselan elämäkerran myötä. Osa keskustelijoista ei ole nähnyt sepitteen käytössä ongelmaa, kun taas osassa puheenvuoroja fiktio on haluttu rajata kokonaan...

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Mitkä ovat mieheyden ääripäät?

Parisuhteessa vaikeimpia asioita on oppia rakastamaan puolisoaan juuri sellaisena kuin hän on, eikä sellaisena kuin haluaisi hänen olevan. Sama pätee journalismiin. On vaikea pitää journalismista, joka ravistelee omia arvoja ja asenteita. Rakastetuimmat toimittajat...