Ylkkäri vai pääsykoe?

Juha Herkman

Määräajoin julkisuudessa keskustellaan, pitäisikö korkeakoulujen pääsykokeet lakkauttaa ja opiskelijat ottaa sisään pelkän ylioppilaskirjoituksen perusteella. Nykyinen S.O.S.-hallitus jatkaa linjaa, jossa ylioppilaskoevalinta asetetaan pääsykokeen edelle. Se on virhe.
Politiikkaa perustellaan sillä, että suosittuihin aineisiin voi joutua hakemaan monta kertaa ennen kuin pääsee opiskelemaan. Seurauksena voi olla välivuosia ja tyhjäkäyntiä. Opiskelemaan pitäisi päästä heti lukion jälkeen, jottei syrjäydy tai käytä turhaan yhteiskunnan tukia. Pääsykokeiden järjestäminen vie aikaa ja kuluttaa korkeakoulujen voimavaroja. Lukio päättyy YO-kokeeseen. Pääsykoe heti sen perään rasittaa opiskelijoita, luo ikään kuin tuplakoejärjestelmän ja asettaa etusijalle ne, joilla on mahdollisuus harjoitella kalliiden preppauskurssien avulla.
Harva teini kuitenkaan tietää lukiosta päästyään, mitä haluaa oikeasti elämässään tehdä. Välivuosi voi olla joillekin nuorille todella tarpeen. Työnteko, matkustelu ja harrastukset auttavat löytämään tulevia polkuja. Opiskelijoiden työkokemus ei ole pelkkä valmistumisen hidaste, vaan se voi edistää tulevan työpaikan saantia. Pääsykoekirjoihin tutustuminen helpottaa alan valintaa. Pääsykoe mittaa alakohtaista tietoa ja opiskelumotivaatiota. On kansantaloudellisesti kestämätöntä, jos ihmiset hakeutuvat opiskelemaan aloja, jotka eivät heitä innosta. Opiskelupaikan vaihtaminen parin vuoden välein ei ole järkevää.
Tuplakokeet loppuvat, kun YO-kokeesta luovutaan. Lukio ei nykymuodossaan valmista elämää vaan YO-koetta varten. Ei ole kenenkään etu, että kolme neljä vuotta keskitytään neuroottisesti yhteen kokeeseen, joka määrää loppuelämän suunnan. Päättötodistus kertoo luotettavammin lukion opintomenestyksestä. Riippumaton pääsykoe tasoittaa koulujen arvosteluerot ja antaa mahdollisuuden niille, joille opinnot eivät vielä lukiossa maistuneet. Pääsykokeita voi kehittää niin, että ne mittaavat soveltamista ja itsenäistä ajattelua pikemmin kuin ulkoa pänttäämistä. Suorin tie ei aina ole paras tai edes nopein reitti perille.

Lue myös:

Sodankäynnin oheisvahinkoja

Sodankäynnin oheisvahinkoja

  Katselen olohuoneen ikkunasta ulos. Koko viikon on pitänyt enemmän tai vähemmän poutaa. Tuntuu siltä kuin leudot tuulet olisivat sulattaneet talven kangistaman ruumiini, sielusta puhumattakaan. Tänään on kuitenkin taas hieman koleaa, ja ulkona leijailee...

Valeuhrien katras ja rakenteellinen syrjintä

Valeuhrien katras ja rakenteellinen syrjintä

Aiemmin uhreja olivat ihmiset, joita tavalla tai toisella syrjittiin. Monet homoseksuaalit, vammaiset, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat tai sukupuoleltaan luokittelemattomat kuuluvat yhä tähän joukkoon. He kohtaavat edelleen rakenteellista syrjintää, joka on...

Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella

Millaista olisi hyvä politiikan journalismi Trumpin toisella kaudella

Donald Trumpin toinen presidenttikausi on alkanut rytinällä, ja panokset kovenevat kauden edetessä. Pöydällä on kauppasodan kärjistymisen lisäksi muun muassa Ukrainan ja Palestiinan tilanteet sekä syvenevä ilmastokriisi. Asetelma on dramaattinen eli myyvä, mutta...