Jokaisen hyvinvoivan nuoren takana on työssään onnistunut työntekijä

Antti Maunu

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Julkinen puhe itseohjautuvuudesta väheni koronan myötä. Poikkeusaika suosi keskusjohtoista päätöksentekoa ja selkeitä komentoketjuja. Myös työpaikoilla ja organisaatioissa ihmiset toivoivat keskitettyä selkeyttä ja tavallisen arjen jatkumista, ei omaehtoisia päätöksiä tai ketteriä muutoksia.

Vastaavasti puhe hyvinvoinnista lisääntyi. Nuorten elinolot 2022 –vuosikirja kuvaa monenlaisia poikkeusajan hyvinvointihaasteita jos kohta myös onnistumisia esimerkiksi opiskelijoiden ohjauksessa ja tukemisessa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on koronan jälkimainingeissa nousemassa yhdeksi koulutuspolitiikan painopisteeksi myös kevään 2023 hallitusneuvotteluihin.

Jokapäiväisen toiminnan selkeys ja hyvinvointi liittyvät vahvasti yhteen. Oma tutkimukseni ammattiopiskelijoiden kokemuksista korona-ajan etäopetuksessa osoittaa, että selkeä opetus, ohjeistus ja neuvonta muuttuneessa toimintaympäristössä oli keskeinen tekijä opiskelijoiden toimintakyvyn ja hyvinvoinnin ylläpidossa. Sama havainto on tehty kansainvälisissä tutkimuksissa eri koulutusasteilta. Vastaavasti odotus itseohjautuvuudesta saattaa suoranaisesti lisätä kuormitusta ja pahoinvointia varsinkin epäselvissä, uusissa ja oudoissa tilanteissa.

Jokaisen hyvinvoivan opiskelijan takana on vähintään yksi työssään onnistunut työntekijä. Työntekijöiden oman arkityön selkeys on edellytys opiskelijoiden toiminnan selkeyttämiselle samalla tavalla kuin työntekijän oma osaaminen on välttämätöntä ammattitaitojen opettamiselle. Työntekijät eivät kuitenkaan voi yksin valita tai vaikuttaa siihen, millainen toimintaympäristö heidän työpaikkansa tai organisaationsa on. Viime vuosina oppilaitoskenttää ovat pyyhkineet monet muutostuulet, jotka pyrkivät hyvään mutta ovat usein sotkeneet arkityön selkeyttä.

Vuodenvaihteessa sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueiden hoidettavaksi, mikä on palvelujärjestelmän suurimpia muutoksia koskaan. Myös tällä muutoksella pyritään tietysti hyvään, mutta realiteetit kertovat, että ongelmia voi olla tulossa. Sote-organisaatioissa kamppaillaan jo nyt arjen sujumisesta muun muassa työvoimapulan takia, joten hyvinvointialueilla voi olla odotettavissa haasteita myös arkityön selkeydessä. Tämä näkynee palveluiden toimivuudessa ja siinä, kuinka ne vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin.

Selkeys työssä on toimiva suhde eri työtehtävien välillä. Selkeys organisaatioissa on toimiva suhde organisaation ja palvelujärjestelmän eri osien välillä. Jotta työ palvelisi asiakasta ja olisi kestävää työntekijöille, sen pitää liittyä muuhun työhön, jota organisaatiossa ja palvelujärjestelmässä tehdään. Jos legot ovat levällään lattialla, hienotkaan osasarjat eivät muodosta toimivia kokonaisuuksia, ja ne katoavat yleiseen kaaokseen. Korona on opettanut paitsi hyvinvointimme haurauden ja tärkeyden myös sen, kuinka tärkeää selkeys ja pysyvyys on kriiseissä ja muutostilanteissa.

Lue myös:

Selänne, liha ja kommaritouhut

Selänne, liha ja kommaritouhut

  Ilta-Sanomat (6.2.) raportoi alkuviikosta Teemu Selänteen twiitistä, jossa hän ilmaisee asenteensa hallituksen aikeisiin vähentää lihansyöntiä. Ex-jääkiekkoilijamme twiittaa: ”Ei tsiisus (itkunauru-emojit) valtio päättää, mitä ihmisten pitäis syödä niinkö?...

Joulusaarna rohkeudesta

Joulusaarna rohkeudesta

    Kun rohkeudesta puhutaan, ensimmäiseksi tulevat mieleen maansa itsenäisyyden puolesta taistelevat ukrainalaiset. Monet heistä joutuvat kohtaamaan kysymyksen rohkeudesta tilanteessa, jossa panoksena on oma tai läheisten henki. Sota on julma suurennuslasi,...

Kaikki ei ole sattumaa

Kaikki ei ole sattumaa

Geopoliittinen tilanne on nostanut valtiollisen informaatiovaikuttamisen näkyviin harvinaisen räikeällä tavalla. Vladimir Putinin Venäjä harjoittaa vahvaa propagandaa, jolla pyritään kontrolloimaan ennen muuta oman maan mielipideilmastoa. Samalla trollitehtaat...