Princetonissapa minäkin

Osmo Pekonen

Kesäkuussa osallistuin noin 600 muun tutkijan kanssa string-teorian maailmankonferenssiin Princetonissa: http://physics.princeton.edu/strings2014/
Fysiikan yhtenäisteorian merkillisyyksiin kuuluu, että avaruusajassa piilee pituuden, leveyden, korkeuden ja ajan lisäksi muita ulottuvuuksia. Aikakin voi olla useampiulotteinen. Bosonisessa string-teoriassa ulottuvuuksia on 26, supersymmetrian ja fermionit huomioivassa superstring-teoriassa 10. Bosonit ja fermionit yhdistävä heteroottinen teoria voi olla joko 11- ulotteinen (M-teoria) tai 12-ulotteinen (F-teoria). Korkeampia ulottuvuuksia emme havaitse, koska niiden ajatellaan käpertyneen kokoon Planckin mittakaavassa.
Moderni string-teoria sai siivet, kun vuonna 1984 osoitettiin, että 26- ja 10-ulotteiset teoriat ovat anomaliavapaita. Puhutaan string-teorian ensimmäisestä vallankumouksesta.
Noin 1994 alkoi string-teorian toinen vallankumous, kun sen eri sektorien välille löytyi syvällisiä vastaavaisuuksia eli dualiteetteja. Ymmärrämme vain joitakin yhtenäisteorian osia, mutta osaset sopivat yhteen kuin palapelissä. Tähän kehitysvaiheeseen string-teoria on jäänyt.
Intomielisenä nuorena matemaatikkona olin ensi kertaa mukana string-teorian konferenssissa San Diegossa 1986. Noilta ajoilta minulla on muutamia referoituja artikkeleita bosonisesta string-teoriasta, joten nimeni keikkuu edelleen alan postituslistoilla ja tietokannoissa. Onpa minua joku siteerannutkin, mutta bibliometrisestä h-indeksistäni olen mieluiten hiljaa.
Maailman korkein matemaattisten tieteiden h-indeksi (176) on string-teorian perustajaisällä Edward Wittenillä. Tyylikkäästi harmaantuneena hän oli Princetonin kokouksessa läsnä. Witteniä pidetään yleisesti uutena Einsteinina. Työpaikkakin on sama: Institute for Advanced Study. Witten on jo ohittanut Einsteinin h-indeksin (103), mutta humanismin puolella herrat nimeltä Freud ja Marx ovat vielä Wittenin edellä.
En ole varma olinko Princetonissa tutkijana vai toimittajana, mutta esitin Wittenille yhden kysymyksen: mistä johtuu Higgsin hiukkasen massa? Mestari vastasi, mutta en ihan ymmärtänyt mitä hän sanoi.
Mutta olinpa Princetonissa minäkin, ja vieläpä ainoana suomalaisena. Jäin ihmettelemään, eikö string-teoria kiinnosta Suomessa enää ketään muuta…?

Lue myös:

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Suomi kansainvälistyy – miten huomioimme tämän tiedeviestinnässä?

Tiedeviestinnän arvo on laajasti tunnistettu. Hyvä niin! Tieteen ajatellaan kuuluvan kaikille, ja esimerkiksi erilaiset lasten ja nuorten tiedetapahtumat ovat jo tärkeä osa tutkimuksesta kertomista. Silti tarjonta ei tavoita vielä kaikkia, eikä toisaalta kaikilla...

Mitä sote-alalla ei arvosteta?

Mitä sote-alalla ei arvosteta?

Sote-alan kriisi on ollut talven tapetilla. Kriisi tiivistyy työntekijöiden huonoihin oloihin ja työntekijäpulaan sekä näiden myötä palveluiden heikkenemiseen, kuten ylipitkiin jonoihin. Kriisi ruokkii itseään, kun alalta poistuu hoitajia samassa tahdissa kuin uusia...

Äänikirja nostaa rimaa

Äänikirja nostaa rimaa

373 arvostelua. Niin moni lukija oli tähän päivään mennessä vaivautunut pisteyttämään helmikuussa ilmestyneen kirjani lukuaikapalvelu BookBeatissa. Määrä ei ole valtaisa, mutta tietokirjalle ihan hyvä. Ja mikä parasta, se kasvaa koko ajan. Ukrainan musta multa on...

Setämiestä ahdistaa

Setämiestä ahdistaa

Olen jo vuosikausia toiminut päätyöni ohessa Ylioppilastutkintolautakunnassa sensorina, joka tarkastaa Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen ylioppilaskoesuorituksia. Tehtävä on haasteellinen mutta kiinnostava: satojen koesuoritusten lukeminen vuosittain eri...