Princetonissapa minäkin

Osmo Pekonen

Kesäkuussa osallistuin noin 600 muun tutkijan kanssa string-teorian maailmankonferenssiin Princetonissa: http://physics.princeton.edu/strings2014/
Fysiikan yhtenäisteorian merkillisyyksiin kuuluu, että avaruusajassa piilee pituuden, leveyden, korkeuden ja ajan lisäksi muita ulottuvuuksia. Aikakin voi olla useampiulotteinen. Bosonisessa string-teoriassa ulottuvuuksia on 26, supersymmetrian ja fermionit huomioivassa superstring-teoriassa 10. Bosonit ja fermionit yhdistävä heteroottinen teoria voi olla joko 11- ulotteinen (M-teoria) tai 12-ulotteinen (F-teoria). Korkeampia ulottuvuuksia emme havaitse, koska niiden ajatellaan käpertyneen kokoon Planckin mittakaavassa.
Moderni string-teoria sai siivet, kun vuonna 1984 osoitettiin, että 26- ja 10-ulotteiset teoriat ovat anomaliavapaita. Puhutaan string-teorian ensimmäisestä vallankumouksesta.
Noin 1994 alkoi string-teorian toinen vallankumous, kun sen eri sektorien välille löytyi syvällisiä vastaavaisuuksia eli dualiteetteja. Ymmärrämme vain joitakin yhtenäisteorian osia, mutta osaset sopivat yhteen kuin palapelissä. Tähän kehitysvaiheeseen string-teoria on jäänyt.
Intomielisenä nuorena matemaatikkona olin ensi kertaa mukana string-teorian konferenssissa San Diegossa 1986. Noilta ajoilta minulla on muutamia referoituja artikkeleita bosonisesta string-teoriasta, joten nimeni keikkuu edelleen alan postituslistoilla ja tietokannoissa. Onpa minua joku siteerannutkin, mutta bibliometrisestä h-indeksistäni olen mieluiten hiljaa.
Maailman korkein matemaattisten tieteiden h-indeksi (176) on string-teorian perustajaisällä Edward Wittenillä. Tyylikkäästi harmaantuneena hän oli Princetonin kokouksessa läsnä. Witteniä pidetään yleisesti uutena Einsteinina. Työpaikkakin on sama: Institute for Advanced Study. Witten on jo ohittanut Einsteinin h-indeksin (103), mutta humanismin puolella herrat nimeltä Freud ja Marx ovat vielä Wittenin edellä.
En ole varma olinko Princetonissa tutkijana vai toimittajana, mutta esitin Wittenille yhden kysymyksen: mistä johtuu Higgsin hiukkasen massa? Mestari vastasi, mutta en ihan ymmärtänyt mitä hän sanoi.
Mutta olinpa Princetonissa minäkin, ja vieläpä ainoana suomalaisena. Jäin ihmettelemään, eikö string-teoria kiinnosta Suomessa enää ketään muuta…?

Lue myös:

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Amis, sivistys ja ongelmat – kaksi tutkimusta, kaksi näkökulmaa

Ammatillinen koulutus on jälleen noussut pinnalle mediassa. Tutkija Penni Pietilä osallistui kolmen lukukauden ajan ammattikoulun äidinkielen opetukseen. Hän havaitsi, että yleissivistävät tavoitteet ovat jääneet opintojen nopean edistämisen ja työelämään siirtymisen...

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

Sanoma hajotti tiedetoimituksensa

  Vuosikymmenen mittainen kokeilu tuli päätökseen, kun Sanoma ilmoitti jakavansa Helsingin Sanomien tiedetoimituksen kahteen osaan. Minä ja kolme muuta Tiede- ja Tiede Luonto -lehtien tuottajaa sekä niiden päätoimittaja ja graafikko siirryimme maaliskuun alussa...

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Vähän solidaarisuutta, kiitos!

Miksi ihmeessä Yleisradion irtisanomiset eivät ole herättäneet näkyvää huolta yliopistopiireissä? Missä viipyvät tutkijoiden solidaarisuuden osoitukset journalisteille? Tätä olen viime aikoina ihmetellyt. Samassa veneessähän tässä ollaan puolustamassa faktapohjaista...

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Tuolileikki jähmettää yliopistojen elämää

Kuuntelin Sitran Tekoja tulevaisuuteen: Ratkaisuja talouden kestävään kasvuun-webinaarin maaliskuun alussa. Tilausuudessa pohdittiin eri kantilta sitä ongelmaa, että Suomen bruttokansantuote ei ole kasvanut kohta 20 vuoteen ja työn tuottavuus on huonontunut koko ajan....